Sairaala KL
Uudenmaankatu 38, 00120 Helsinki, P. 020 766 9390
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.
Rintojen kohotuksia 35 vuotta tehneenä enää harvoin tulee vastaan uutuuksia tai asioita, joihin tarttua. Tarttumisen edellytyksenä on, että toimenpiteestä on mahdollista saada turvallisempi, näkymättömämpi tai tuloksesta parempi ja luonnollisempi. Niinpä vanhoilla menetelmillä voi porskutella eteenpäin hyvinkin pitkään, koska uutuudet ovat harvinaisia tai näennäisiä.
Suuren painonpudotuksen jälkeen moni saattaa hakeutua plastiikkakirurgiseen toimenpiteeseen ylimääräisen kudoksen arkielämää häiritsevien vaikutusten vuoksi. Syitä tähän on monia, mutta tavallisesti leikkauksen taustalla on sama toive: elämänlaadun parantaminen.
Nykylääketieteessä itsemääräämisoikeutta omasta kehostaan pidetään itsestään selvänä asiana – ainakin siihen asti, kun kyse on rinnoista. Jopa koko lääketieteen alalla näkee vielä tänäkin päivänä kummaksuvaa asennetta rintojen poistoja kohtaan. Miksi tähän arkiseen toimenpiteeseen suhtaudutaan vielä nykyaikanakin ymmärtämättömästi?
Viime vuosina etenkin Turkki on saanut jalansijaa esteettisen kirurgian terveysturisimin kohteena halvemman hintatasonsa takia. Pohjoismaista matkataankin Turkkiin erityisesti hiustensiirtojen ja nenäleikkausten perässä. Terveysturismi ei kuitenkaan ole ongelmatonta.
Iän myötä hiukset harvenevat miltei kaikilla. Tuuhdeuden harventumisen lisäksi myöshiusraja usein vetäytyy taaksepäin. Erilaisia kaljuuntumisen muotoja on useampia, joillain harventuu ensin päälaki, niin sanottu pälvi, kun taas osalla vetäytyy lahdelmat eli otsa ja ohimoiden seutu.
Ikääntymisen, laihtumisen tai painonvaihteluiden myötä on luonnollista, että olkavarret löystyvät, venyvät ja alkavat roikkua – joskus elämänlaatua haittaavissa määrin. Roikkuvia olkavarsia voi korjata joko rasvaimulla tai leikkaamalla. Valittava toimenpide kuitenkin riippuu aina yksilöstä.
Mitä eroa on yläluomileikkauksilla, kulmakarvojen kohotuksilla ja otsan kohotuksella? Entä millaisia eri vaihtoehtoja ja tekniikoita toimenpiteille on, ja milloin mitäkin vaihtoehtoa on aiheellista harkita? Tässä tekstissä tutustutaan erilaisiin korjaavan kirurgian menetelmiin yläluomien, kulmakarvojen ja otsan alueella.
Intiimikirurgia yleistyy koko ajan. Leikkaushoitoon hakeutumisen syynä voi olla suurentuneiden tai epäsymmetristen häpyhuulien aiheuttama epämukavuus, joka häiritsee paitsi esteettisesti, myös esimerkiksi urheilussa ja pukeutumisessa.
Rintojen poisto on yleinen leikkaus ja tavallisin aihe leikkaukseen on sukupuolen korjaus. Muita syitä ovat rintasyövän pelko, geenialtistus rintasyövälle tai peruuttamaton halu päästä rinnoistaan.
Kun peilissä ei näy entinen napakka vatsa, vaan vatsanpeitteet ovat löystyneet esimerkiksi raskauden tai painonpudotuksen jälkeen voi asia vaivata päivittäin.
Toisinaan tosi voi olla tarua merkillisempää. Miltä kuulostaa selkävaivojen korjaaminen vatsa paikkaamalla? Myös raskauden jälkeinen virtsan karkailu voi korjaantua toimenpiteen jälkeen.
Plastiikkakirurgia ymmärretään usein jakautuneeksi kahteen ääripäähän: esteettiseen kirurgiaan ja korjaavaan eli rekonstruktiiviseen kirurgiaan.
Plastiikkakirurgi Des Fernandez on omistanut elämänsä ihon vanhenemisen tutkimiseen ja hoitamiseen.
Ihon aurinkorappeuman hoito alkaa auringon välttämisellä tai ainakin minimoimisella. Aurinkosuojilla voidaan estää ihon palamista, mutta täytyy muistaa, että vahvinkaan suoja ei estä auringon tekemiä vahinkoja iholla.
Kauan sitten toimiessani yleislääkärinä kotikaupungissani Vaasassa vastaanotolleni tuli hyvin iäkäs rouva. Hänen kasvonsa olivat runsaasti elämää ja aurinkoa nähneet.
Vanha suomalainen sanonta: ”Priimaa pukkaa vaikka sutta yrittää” käännettynä päälaelleen: ” Sutta pukkaa vaikka priimaa yrittää” kuvaa kirurgin elämää karuimmillaan.
Tuskin kukaan on joutunut teho-osastolle tai kuollut esteettisen kirurgian puutteeseen. Siis esteettinen kirurgia on turhaa?
Koska silikoni-implanttien ja syövän mahdollinen yhteys on ollut viime päivinä näyttävästi julkisuudessa niin ohessa päivitys aikaisempaan juttuuni.
Sairaala KL
Uudenmaankatu 38, 00120 Helsinki, P. 020 766 9390
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.