Rasvansiirto on oiva tapa täyttää lommoja, suurentaa rintoja ja pehmentää arpia. 2008 käyttöön otettu WAL-rasvaimu eli vesisuihkurasvaimu on tehnyt rasvansiirroista turvallisia ja jokapäiväisiä toimenpiteitä.

Taustaa‍

Rasvansiirto mullistui vuonna 2008, kun WAL-rasvaimu saapui Suomeen. WAL mahdollistaa hellävaraisen rasvaimun sekä rasvan talteenoton suoraan siirrettävässä muodossa. Rasvaimun yhteydessä voidaan siirtää suuria määriä rasvaa toivottuun paikkaan, esimerkiksi rintoihin. Sairaala KL otti uuden menetelmän käyttöön ensimmäisten joukossa, ja on sittemmin julkaissut kaksi tutkimusta WAL:sta yhdistettynä kantasolusiirteisiin.‍

Kenelle rasvaa kannattaa siirtää?‍

Rasvansiirto toimii joustavassa kudoksessa, jonka verenkierto on hyvä. Rasvansiirtoon tarvittavaa rasvaa tulee olla kehossa riittävästi – mieluiten sen verran, että siitä voidaan tehdä useita siirtoja. Toisella siirrolla rasvaa tarttuu enemmän johtuen ensimmäisen siirron aiheuttamasta verenkierron vilkastumisesta ja pehmenemisestä. Sädehoidetulla ja arpisella alueella verenkierto on heikkoa, ja ensimmäinen siirto aiheuttaa ainoastaan kudoksen ja arven pehmenemistä. Arpisten kudosten kiristyksestä ja kivuista kärsivät potilaat hyötyvät rasvansiirrosta näiden oireiden helpottaessa. 

Rintoihin rasvansiirtoa voi suositella, jos toiveena on luonnolliset, pehmeät rinnat sekä rintojen täyteläistäminen. Suurempi muutos edellyttää yleensä kahta tai useampaa siirtokertaa. Rasvansiirrolla ei saada aikaan samanlaista muodonkorjausta kuin silikoniproteesilla, vaan sillä saadaan kudosta lisää tasaisesti ja ohuesti. 

Rasvansiirto on hyvä vaihtoehto rintaepäsymmetriassa, koska rasvansiirrolla suurennettu rinta lihoo, laihtuu ja ikääntyy luonnollisesti. Rasvansiirto voidaan tehdä myös proteesien poiston yhteydessä. Rintojen muotoa voidaan korjata tarvittaessa myöhemmin rintojen kohotuksella.

Rasvansiirrolla sopii korjata myös kirurgisten toimenpiteiden kuten syöpäleikkausten jälkitiloja. Poistettu rinta voidaan korjata usealla peräkkäisellä rasvansiirrolla.

Rasvansiirto näyttäisi parantavan ihon laatua. Raskausarpinen, ohut ja rypistyvä tai auringon vaurioittama iho voi näyttää siirron jälkeen terveemmältä.

Rasvansiirtojen jälkeen laihtuminen kutistaa myös rasvasiirrettä. Rasvansiirron jälkeen lihominen saattaa puolestaan turvottaa siirrealuetta. 

Emme suosittele rasvansiirtoa, mikäli rasvaa ei ole riittävästi ainakin kahta siirtoa varten.‍

Kuinka paljon rasvaa voidaan kerralla siirtää ja kuinka paljon siitä jää jäljelle?‍

Yhdellä kerralla rintaan voidaan siirtää esimerkiksi 150-400 millilitraa rasvaa riippuen rinnan koosta. Tuosta määrästä kudokseen odotetaan tarttuvan noin puolet. Tutkimuksessamme olemme todenneet, että kokonaisvolyymistä jää rintaan puolet siirteestä. Suurin osa leikkauksen jälkeisestä turvotuksesta häviää kolmannella viikolla, ja lopullinen tulos on arvioitavissa noin kolmen kuukauden kuluttua. Toimenpide voidaan uusia aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua edellisestä siirrosta. Rintaan asettunut ja tarttunut rasva on elävää ja pysyvää.

Mistä rasvaa otetaan?

Ottokohdalla ei ole suurta merkitystä tarttumisen kannalta. Oleellista on, että rasvaa on riittävästi. 

Sopivia rasvanottokohtia ovat vatsan seutu, jenkkakahvat, reidet, reisien ratsupaikat ja polvien sisäsyrjät. Hoikalta ihmiseltä rasvan kerääminen on mahdotonta, ellei kyse ole aivan pienestä siirrosta esimerkiksi kasvoihin.

Rasvansiirto voidaan suunnitella tehtäväksi kahdessa tai jopa kolmessa eri sessiossa. Tällöin kaikkiin ottokohtiin ei kosketa lainkaan, sillä arpiselta, aiemmin imetyltä alueelta rasvaa saadaan huonosti.‍

Miten rasvan otto ja siirto tapahtuu?‍

Pieni rasvansiirto tehdään paikallispuudutuksessa, kun taas suuret leikkaukset tehdään  selkäpuudutuksessa tai nukutuksessa. WAL-menetelmällä kerätty rasva siirretään pienempiin ruiskuihin ja ruiskutetaan ohuina noroina rinnan ihonalaiseen rasvaan ja rintarauhasen alle rintalihakseen. Rasvanottokohta peitetään tukivaatteella.‍

Miten toimenpiteeseen valmistaudutaan?‍

Kalaöljykapselit, omega-rasvahappovalmisteet ja valkosipuli voivat aiheuttaa vuototaipumusta, ja niiden syöminen tulee lopettaa neljä viikkoa ennen toimenpidettä. Myös tulehduskipulääkkeet lopetetaan kaksi viikkoa ennen leikkausta. On myös syytä muistaa, että tupakointi ei edistä rasvasolujen hyvinvointia.

Tukisukat otetaan käyttöön toimenpidepäivänä ja niiden käyttöä jatketaan 1-2 vuorokauden ajan. Ennen toimenpidettä tehdään aina mammografia.

Mitä riskejä toimenpiteeseen liittyy?

Infektio / haavatulehdus‍

Erittäin harvinaista, mutta mahdollista kuten kaikissa leikkauksissa.‍

Mustelmat‍

Mustelmat ovat tavallisia sekä ottokohdassa että siirrealueella. Ne häviävät useimmiten 2-3 viikon kuluessa.‍

Tuntohäiriöt / tunnottomuus‍

Ensimmäisten viikkojen aikana ihotunto voi alentua erityisesti rasvanottokohdassa. Tunnottomuutta voi seurata yliherkkä vaihe, jolloin iho voi olla arka hipaisuille muutaman viikon ajan. Rasvansiirron jälkeen tuntohäiriöt rinnoissa ovat erittäin harvinaisia. Siirto ei vaikuta imetykseen.‍

Epätasaisuus rasvanottokohdassa‍

Rasvaimu tehdään ristikkäisistä aukoista, jolla vältetään mahdollisimman hyvin ihon epätasaisuudet leikkauksen jälkeen. Rasvaa imetään ihon syvästä kerroksesta, jolloin pinnallinen rasvakerros tasoittaa epätasaisuudet. Kaiken rasvan imeminen tai liian pinnallinen imu aiheuttaa väistämättä epätasaisuutta.‍

Ihon ryppyisyys‍

Kimmoisa ja paksu iho, jossa on runsaasti kollageenia ja elastiinia, vetäytyy ja oikenee paremmin kuin jo valmiiksi rypistyvä, ohut iho.‍

Veritulppa‍

Ehkäistään painesukilla tai lentosukilla sekä minihepariinivalmisteella. Aikainen leikkauksen jälkeinen liikkuminen on hyvin oleellisessa roolissa toipumisen kannalta. Liikaa makoilua tulee välttää.‍

Rasvaembolia‍

Erittäin harvinainen ja vakava komplikaatio, joka vaatii sairaalahoitoa.‍

Mahdolliset myöhäisongelmat?‍

Ilman verenkiertoa jäänyt rasvasiirre kuolee ja voi muodostaa öljykystia tai pieniä pahkuroita ja kalkkeutumia.

Kalkit näkyvät mammografiassa pieninä hyvänlaatuisina kalkkeutumina. Kalkkeja tulee herkimmin arpiseen ja huonokuntoiseen kudokseen. 

Öljykystat puolestaan ilmaantuvat useimmiten vasta vuoden tai kahden jälkeen toimenpiteestä, ja tuntuvat pinnallisena nasturana rinnassa. Öljykystat eivät ole vaarallisia, ja ne voi punktoida pois. 

Myöhemmin mammografiaa tehdessä tulee mainita, että rintoihin on tehty rasvansiirto.‍

Entä jälkihoito?‍

Tukiasusteita pidetään yötä päivää kahden viikon ajan, ja sen jälkeen vielä ainakin toiset kaksi viikkoa päivisin. Rintojen alueelle ei suositella liivejä neljään viikkoon. Rinnat pidetään lämpiminä neljän viikon ajan, jolloin verenkierto on mahdollisimman vilkasta. Hiilihydraattipitoista ruokaa suositellaan neljän viikon ajaksi siirron jälkeen. Paastoaminen tai laihduttaminen mahdollisesti heikentää siirteen tarttumista, mutta myöskään lihominen ei ole tarpeen.

Operaation jälkeen kotiin pääsee jo samana päivänä. Suihkuun saa mennä vasta seuraavana päivänä. Haavateipit pidetään paikoillaan 2-4 viikon ajan aina jälkitarkastukseen saakka. Ompeleet sulavat itsestään. Kipua ja pieniä mustelmia esiintyy tavallisesti sekä siirrealueella että rasvanottokohdassa, erityisesti liikkeelle lähtiessä tai nopeassa liikkeessä. Liikkua saa heti, mutta kovaa ponnistelua ja hikoilua on syytä välttää kahden viikon ajan. ‍

Laajempi rasvaimu samassa yhteydessä?‍

Samassa yhteydessä voidaan rasvansiirron jälkeen tehdä laajempi rasvaimu. Esimerkiksi vatsanpeitteissä saattaa olla hyvinkin runsaasti rasvaa, josta siirretään vain pieni osa.

Rasvansiirtoon ja kantasoluihin liittyvät julkaisumme:

1. Stem cell enrichment does not warrant a higher graft survival in lipofilling of the breast - a prospective comparative study. H Peltoniemi, A Salmi *, S Miettinen, B Mannerström, K Saariniemi, R Mikkonen, H Kuokkanen, C Herold. JPRAS 2013
2. Abdominoplasty improves quality of life, psychological distress and eating disorder symptoms. A prospective study. K Saariniemi, A Salmi, H Peltoniemi, M Helle, P Charpentier, H Kuokkanen. Plastic Surgery International. 2014, Article  ID 197232
3. Aesthetic liposuction results in less eating disorder symptoms. A prospective study, K Saariniemi, A Salmi, H Peltoniemi, P Charpentier, H Kuokkanen. Plast Reconstr Surg Glob Open 2015.
4. Enrichment with Adipose-Derived Stem Cells Does Not Enhance Water-Jet Fat Graft Survival in the Breast—A Prospective Comparative Study. Hilkka H. Peltoniemi1, Asko Salmi, Kai Saariniemi, Hannu Kuokkanen, Christian Herold  Surgical Science, 2016, 7, 485-495